*

Ajankulukkeensa kullakin "Lupaan etten osallistu päivänpolttavaan keskusteluun, se on minulle liian hapokasta"

Metaformafysiikka

  • Metaformafysiikka

 

Meta(for(m)a)fysiikka = Metafysiikka joka perustuu muotojen metaforiin, tai

Meta(for(m)a)fysiikka = Metafysiikka joka katsoo "kauneuden taakse", tai

Meta(for(m)a)fysiikka = Metafysiikka joka emergoituu M-teoriasta, tai

Meta(for(m)a)fysiikka = Metafysiikka joka toimii "metakääntäjänä"

 

Tämä on hahmotelmaa yhtenäisteoriaksi, joka käy yli kaikkien ilmiöiden (!). -- On selvää, että tämä voi olla vain viitteellistä -- tarvitaankin analogioita ja metaforia. Ilmenee, että vesi (klassiseen tapaan!) tarjoaa tähän tarkasteluun sopivat mielleyhtymät. Niin, Navier-Stokes -yhtälöiden epälineaarisuus tekee tarkat analyysit mahdottomiksi myös reaalimaailmassa, jolloin paras mihin sielläkään kyetään on ihmettely.

Edellisessä postauksessa vihjattu energian (eli elämänvoiman) virtaus voidaan yleistää. Verrattuna perinteiseen fysiikkaan, joka mahdollistaa määrälliset laajennokset, "metaformafysiikka" mahdollistaa laadulliset yllätykset soveltamalla nyt lämmön siirtymisen intuitiota yli ajattelun raja-aitojen.

 

1. Konduktio

Herakleitosmainen intuitio kaiken virtaamisesta antaa yllättäen tukevan perustan tarkasteluille: nimittäin voidaan kysyä mihin tämä virtaus kulkee. Näin kaaokseen jäsentyy suunta läpi kaikkien fysikaalisten ja mentaalisten sfäärien. -- No, lämpö tietenkin johtuu sieltä missä sitä on paljon sinne missä sitä on vähän; siis -- energian "maailmaa muuttavaa" merkitystulkintaa hyödynnettäessä -- olevaisen "merkityskeittimestä", eli maailmasta, sinne aina merkityksille nälkäiseen havaitsijaan saakka. Perustavanlaatuisen dualismin ontologian ja epistemologian välillä siis yhdistää virtauksen jatkumo

Kuinka näin konkreettinen tarkastelu voisi kattaa kaiken? -- Tässä rajoitutaankin vain kaikkeen mahdolliseen: se ontologis-kantilainen noumena, joka ei ole vuorovaikutuksessa, joka siis ei muutu (energiaa käyttäen) ilmiöiksi eli fenomeeneiksi, jää ikiaikaiseen hämärään. Vastaavasti sitten epistemologian rajalla: ilmiö, joka ei voi tulla (energiaa käyttämällä) tietoisuuteen, mitattaviksi ominaisuuksiksi tai piirteiksi, ei voi muuttua havainnoksi, eikä kiinnosta meitä pragmaatikkoja. 

Mutta mitä tapahtuu evoluutiossa, kun maailmanhenki alkaa puhaltaa yhä vain voimakkaammin?

 

2. Konvektio

Seuraava laadullinen yllätys tapahtuu, kun "lämpögradientti" on riittävän suuri: tasaiseen virtaukseen alkaa muodostua "lämpöpumppuja", jonkinlaisia "pyörteitä" (kuva). Pyörteiden systeemi-malli -dualismi (mekanismit ja toisaalta "rasva", tai "ajoaine") toistuu rakenteessa joka tasolla; yksityiskohtien ymmärtämiseksi täytyy tutustua Enformaatioteoria- ja Mentaalivitalismi-kirjojen dualismiin! 

Kyseessä tässä jin-jang-kuvassa ei ole mikä tahansa vastakohtaparien (tai teesin ja antiteesin) törmääminen: kyseessä on jatkuva "tanssi", osasysteemien noudattaessa omia inertiaalisia dynamiikkojaan, mutta samalla vetäessä toisiaan puoleensa. Järki puskee maailmaan, samalla kun maailma puskee mieleen. Voitaisiin sanoa, että tällainen on vitaalisen todellisuuden atomi: rekursiivis-duaalinen maailman rakennuspalikka, yhtäaikainen sekoitin ja rakenteistin, ja pysyvä, mutta vain omassa ympäristössään. 

Kannattaa muistaa, että energian virtaus virittää evoluution ilman mitään tavoitehakuisuutta -- ilmenee vain että energeettisissä satunnaisprosesseissa tehokkain jää näkyvimmäksi. Maailmanhenkikin mallitusperiaatteena emergoituu vasta kun aika on kypsä.

 

3. Kokkautuminen

Nyt voidaan jo arvata mitä tapahtuu seuraavan laadullisen kynnyksen takana: lämpövirtauksen edelleen lisääntyessä kaikki kytkennät kuplissa katkeavat ja vesi alkaa kiehua. Seurauksena on joko  haihtuminen takaisin kaaokseen, "pohjaanpalaminen", systeemien romahtaminen, tai (harvinaislaatuinen) uudenlainen "vahva emergenssi", uusi systeemien taso kokonaan uudenlaisine "jousineen", jonkinlainen munakokkeli. -- Niin, ja samalla tulee vastatuksi siihen ikiaikaiseen muna-kana -ongelmaan ... eiku ...

 

Edellä luotiin metafyysinen kaari systeemin synnystä sen vääjäämättömään kohtaloon saakka. -- Nyt voidaankin arrogantisti määritellä metafysiikoiden hierarkia sen mukaan mikä on tarkasteltava avainkysymys

  • kuka -- esimerkiksi perinteiset historiatieteet
  • mitä -- luokitteleva biologia
  • miten -- "enqvistiläinen" fysiikka
  • miksi -- entropian fundamentaaliselittäminen
  • minne -- tarinaksi täydentäminen!

Tieteilijät, eikö yllä oleva vieläkään sytytä? Tässähän ollaan menossa kovaa vauhtia kohti maailmanhengen tietoisuutta ja sen "tarinallista identiteettiä" (vrt. seuraava) ...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Vaikuttaa siltä että samoja ajatuksia kuin Norberto Keppen kirjassa
Triloginen (tieteellinen) Teologia

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Samoja asioita tässäkin käsitellään, ehkä keskeisin on energian käsite. Niin kuin niin monessa muussakin esoteerisessa teoriassa (vrt. vaikkapa chakrat, meridiaanit, akupunktio, reiki-hoidot, tai vaikka astraalitasot ja aurat ...).

Niin, tässä omassa "bilogisessa" metafysiikassa on keskeistä dialektiikkojen määräämä konkreettinen energian virtauksen suunta. Triloginen Teologia tuntuu perustuvan kolmeen perustaan: teologiaan, filosofiaan ja tieteeseen, joiden ilmeneminä ovat sitten tunne, ajatus ja toiminta ... kovin menee antroposentriseksi? Tueksi otetaan jopa kristillinen kolminaisuusoppi?

Väitetään että sovelluksena tästä teoriasta on Keppe-moottori, joka hyödyntää "maailmankaikkeuden energiaa": hyötysuhde on yli sadan, kyseessä siis on ikiliikkuja. Asiasta löytyy paljon brasilialaisia sivuja, mutta en löytänyt yhtään toimivaa demonstraatiota?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

... Katsoin vielä määritelmää:

http://www.mv.helsinki.fi/home/olappi/lukionfiloso...

"Kaikkein laajimmassa merkityksessään "metafysiikka" tarkoittaa teoriaa todellisuudesta (kun sana "todellisuus" ymmärrettään kaikkein laajimmassa merkityksessään). Tässä mielessä metafysiikka pitää sisällään ontologian (teorian siitä, millaisista olioista ja ilmiöistä maailma koostuu, "mitä on olemassa") ja epistemologian (teorian siitä, miten ihminen voi - järkensä ja havaintojensa kautta - saada tietoa maailmasta). ..."

Nyt siis "olemassaolo" ontologisesti ja epistemologisesti on, yhdellä sanalla kuvattuna, relevanttiutta: energian mahdollistamaa kykyä vaatia tilaansa maailmassa ja mielessä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #3

Hyvä määritelmä metafysiikasta, linkin määritelmä on kirjoitettu 2001, määritelmä on juuriaan Aristoteleelta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset